

Jäiden lähdön jälkeen tuli jokunen taimen, jotka oli alamittaisia.
Mutta kuhaa rupesi tuleen ja haukia heti kesäkuun alusta. Kesä oli kalallisesti yksi parhaista. Saimme uistelemalla yli 60 kg kuhaa ja hauet päälle. Esimerkiksi kuvan 6kg hauki 15.6. kun oltiin kuhaa uistelemassa.
Kävimme kalassa Jukan enon kanssa Leppävedellä, josta tuli kuhia ja haukia. Parhaalla reissulla en ollut mukana, kun Taneli sai 4 kg kuhan, 6 kg hauen ja pari pienempää.
Kävin seuraavana iltana 12 kesäkuuta kokeilemassa Päijänteellä itsekkin ja saalis oli kiva, kaksi yli 2kg ja yksi yli 1kg kuha. Se reissu jäi ison hauen lisäksi parhaiten mieleen, koska reissuja tuli tehtyä niin paljon sinä kesänä.

3 elokuuta jäi mieleen, kun menin sukulaisiin Etelä-Suomeen ja kerrankin olin Ollin vieraana kalareissulla. harvemmin sinne tulee matkattua ja mentyä kalaan.



Kalastimme Nukarinkoskella ja tuurit oli ihan hyvät sain kirjolohen ja taimenen, joka kylläkin piti laskea takaisin kasvamaan.
2008 oli taas ihan erillainen, kävimme Muittarin ja Riekonkoskella kalassa, kävin serkkuni kanssa järvellä kalassa, jonne hänen mökkinsä oli tekeillä. Siitä serkku sai 5kg järvilohen
2008 oli taas ihan erillainen, kävimme Muittarin ja Riekonkoskella kalassa, kävin serkkuni kanssa järvellä kalassa, jonne hänen mökkinsä oli tekeillä. Siitä serkku sai 5kg järvilohen
sinä keväänä. Kuhaa tuli vähemmän mutta sitäkin paremmin jäi mieleen yksi kuha. Tuli käytyä myös serkun kanssa Päijänteellä syksyisellä uistelureissulla. Haluan muistella tässä muutamaa reissua paremmin.
MUITTARI JA RIEKONKOSKI
Kävin ekan kerran niillä kalalla 2007, silloin sain vain yhden alamittaisen taimenen.
Eka reissu 2.5.2008 olikin taas oli mahtava reissu Taneli sai kuvan 2.8kg painavan ja 60 cm pitkän taimenen Riekonkoskesta.
Itse sain nopeasti 45cm ja 47 cm olevat taimenet, kun Taneli oli saanut taimenensa. Muuta sillä reissulla ei tullut.
23.5 kävin koskilla myös, mutta ei nykässykkään koko aikana. 24 päivä ajelin kohti Muittaria. Vuorokausi lupaa oli jäljellä klo 12 saakka ja oli sovittu, että Juha-Matti tulee kanssa kalaan.
olin auringon nousun jälkeen kosken rannassa joka pauhusi alapuolellani. Keli mitä hienoin tyyni ja aurinko pilkisti usvan seasta.
Aloin heittelemään ja aluksi näytti, että kala ei syö nousin voimalan betoni muuria ylös päin ja laskeuduin välillä heittelemään pientä vaappua. ohitin pienen suvannon, jonka jälkeen tuli pieni kivien tekemä matalikko, jonka alapuolella tuli pyörteitä. Siitä ei enään ylemmäksi pääsisi ja koski muuttuisi joeksi. Eka heitto ja kala kävi, mutta irtosi. Toinen heitto ja kala kiinni taimen tempoi ja käytti virtaavaa vettä hyväkseen. Hetken väsyttelyn jälkeen haavin pohjalla sätki lähes 50 cm taimen. Perkasin kalan nauttien maisemista ja soitin Juha-Matille, joka oli matkalla. Takaisin samaan kohtaan heittelemään ja parin heiton jälkeen kala kiinni.
Väsyttelyä hetki ja 45 cm taimen rannalla. Siinä se oli kiintiö täynnä.
Soitin uuden puhelun ja totesin, että kala on syönnillä ja jäin vielä nauttimaan kosken pauhusta.
En viitsinyt ruveta harrastamaan mitään kalasta ja vapauta kalastusta. Vaan lähdin makkaroita paistamaan Riekonkoskelle, johon Juha-Matti saapui. Kosken pauheessa ja sen virtaavassa vedessä on jotain taian omaista. Siltä vuodelta koski kalastus oli osaltani ohi.
SAVOON
Oli kesäkuun alku ja ajelin Mikkeliä päin, olin matkalla Ollia tapaamaan ja kalastamaan.
Olli oli hankkinut tontin mökilleen ja saanut paikallisenn järveen kalastusoikeuden. Mökkiä ei viellä siellä ollut, laavu vain. Olli vasta kaatoi puita ja teki varastolle paikkaa.
Mutta oli pakko lähteä serkun avuksi, koska muutamaa päivää aikaisemmin serkulla oli kaveri apuna ja olivat sit käyneet uistelemassakin.
Ollin kaveri oli saanut yli kahden kilon taimenen ja serkku 5kg järvilohen, että siinä syytä kerrakseen.
Eikä se ainut syy ollut, tottakai pääsin serkun kanssa kalaan, jota ei liikaa pääse tekemään.
Lisäksi mahtavat maisemat paikalla. Ekana päivänä ei mitään tapahtumia. Mutta nautin illasta kaikin tavoin, grillaamme ja katselemme auringon laskua. Keskustelu pyörii pääasiassa metsästyksessä ja kalastuksessa. Kömmimme myöhään nukkumaan. Aamulla herätyksen suorittaa ukkoteeri, joka pitää peliään ranta männyssä. Olen ennenkin herännyt keväisellä uistelureissulla teeren sointiin. Nautimme teeren soimisesta jonkun aikaa ja sit ylös.


Aamulla ei tule kalaa taaskaan. Mutta on mukavaa vaihtelua kalastaa muuallakin. Päiväksi palaamme touhuilemaan, kaataen puita ym.
Illalla on hieno keli tyyntä ja aurinko paistaa. Nyt kala syö ja taimenia nousee veneeseen mutta yksikään ei ylitä tarvittavaa 50 cm, vaan isot oli piilossa. Mutta maisemat on hienot ja voin vain todeta, että hienolle paikalle serkku mökkinsä tekee.
KESKIKESÄN TAIMEN REISSU
On 29 kesäkuuta ja hellepäivä.
Lähdemme kokeilemaan päijänteelle taimenta. Olemme saaneet idean netti sivulta, jossa mies kalastaa taimenia keskellä kesää ja päiväsaikaan.
Erona on, että kyseinen kalastaja kalastaa Saimaalla ja myö päijänteellä.
Aurinko on jo reippaasti noussut, kun olemme järvellä. Syvääjien perään täkyraksit ja plaanarien perään syvällä uivia vaappuja. Uistelemme Porojen ohi ja suuntaamme keulaa Murtorantaa kohti. On hiukan pilvistä ja aurinko paistelee siellä välistä. On jo hyvän aikaa uisteltu ja suuntaamme itärannalla olevaa pohjukkaa kohden.
Sieltä Taneli sai pikkupoikana ekan taimenensa. Se oli jännä tapaus, olimme silloin uistelleet kevät aamuna ilman tärppiä sinne saakka, kun näin taimenen hyppäävän ilmaan, käänsin keulan suoraan hyppypaikan yli ja yhtäkkiä kolme vapaa oli mutkalla. Jokaisessa taimen, kelasin ensin yhden ylös ja nostin kalan ilman haavia kyytiin, että olisi haavi varmasti käytössä, kun Tanelin kala olisi veneen vieressä. Toinen kala pääsi karkuun, kun olin hetken kelannut sitä lähemmäksi, kun kala irtosi aloin jännittää Tanelin puolesta. Joka sanoi:
-En mä jaksa kelata enään.
-Kelaa vaan, sun kala se on.
Mikä hymy oli Tanelin naamalla, kun mitan täyttävä taimen oli haavissa. Hartiat oli kapeammat, kuin kalan pituus, kun otin kuvaa. Nyt sama kala näyttäisi Tanelin kädessä pikkukalalta.
Tulemme pohjukkaan ja käännän perällä veneen selälle päin.
Hyvä tilaisuus lorottaa ja helpottaa hätää tässä välissä. Lorottaminen on kesken, kun kuuluu.
-Sulla kala kiinni vapa on ihan mutkalla.
Vapa taipulee reippaasti, mutta pakko jatkaa loppuun. Sit vapa käteen, nyt se on varmaan taimen, kun otti täkyraksiin. Tempominen on aika rauhallista ja painoa tuntuu olevan, että ei ihan pikku kala. Kala tulee veneen lähellä pintaan ja sehän onkin reippaan kokoinen kuha. Ei siinä kyytiin vain. Kyseinen kuha on kuvassa tossa ylempänä. Kyllä se tämmönen kuha jo hymyilyttää. Mut taimen oli toiveissa. Muuta ei tule koko reissun aikana ja kotona kuha punnitaan, painoa 3 kg 500g. Kuha on isoin minun saamista kuhista tähän mennessä. Taimenista ei ollu mitään tietoa koko reissun aikana, että tälläinen oli keskikesän taimen reissu.
SYYSKALASTUSTA
Kalalla kävin viellä syksyllä. Oli 18 Lokakuuta, Olli oli tullut metsälle, mutta ei saanut lupia lauantaille, kun kaikki oli mennyt. Joten olimme sopineet lähtevämme uistelemaan ekana päivänä. Lähdimme keskipäivän aikaan uistelemaan ja olimme sopineet, että emme mene kauas, ihan vain Kinkomaan edustalle. Ilta oli mitä hienoin, aurinko paistoi ja oli pikkaisen pilviä. Kylmä siinä rupes välillä tuleen, kun lämpötila oli lähellä nollaa. Olin päättänyt, etten vaihda uistimia pidän luotto vaappuni vedessä. Yksi luotto vaapuista on muikun värinen velho vaappu, joka oli lähimmän plaanarin perässä. Kello lähenteli jo seitsemää ja sovittiin, että tää on viimeinen kierros ja lähdetään uistelemaan pois päin. Uistelimme kohti Konjakkia, joka on pieni luoto.
Oli jo tunne et ei tullu mitään ja taas tyhjä reissu. Silloin plaanari lähti reipasta vauhtia taakse päin ja jollekkin oli maistunut velho. Kala pisti hantiin, mutta kuitenkin aika nopeasti taimen sätki haavissa.
Mittaaminen osoitti, että kala oli just tarvittavat 50cm pitkä, joka oli nykyinen taimenen alamitta Päijänteellä. Se taimen olikin ainut sen vuoden täysimittainen Päijänteestä, minkä sain sinä vuonna. Siihen päättyi kalastaminen 2008.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti